Yleinen

Aarrearkku

15.02.2014, Helena Kyr

Olemme alkaneet asettua asumaan tänne Kallbohon.

Vielä on tavarat säkeissä odottelemassa kaappeja joihin ne voi sijoittaa.

Olen saanut oman harrastus- huoneen yläkerrasta. Ikkunan eteen sijoitin vanhan kirjoituspydän ja talon varastosta löytynen mukavan työtuolin. Meidän ei ole paljon tarvinnut hankkia uutta. Yhdistimme kotimme kaksi sinkkua pari vuotta sitten ja meillä on tavaroita kaksin kappalein ja toiseksi tämä talo edellinen asukas muutti ikäännyttyään mukavampaan asuntoon, oli osittain kalustettu. (Edellinen asukas ei voinut ottaa mukaansa paljoa ja hänen omaisensakaan eivät kaikkea tarvinneet). Osa tietenkin joutaa jo kaatopaikalle, mutta myös käyttökelpoisia asioita on. Niin kuin työtuoli jolla nyt istun.

Kirpputoreilta olemme haalineet valaisimia, pari uuttakin piti ostaa. Alakertaan löytyi kierrätyskeskuksesta olkkarin toiseksi kattolampuksi samantyylinen lankakynttiläkruunu. Keittiö saa uuden valon Ikean mallistosta. Eteisen roikkuvaan pelkkään lamppuun löysin Mikrokulmasta alennusvarjostimen peltisen, jonka sain sovitettua paikalleen rautalangasta väännetyillä ässäkoukuilla. Rautalankaa oli yläkerran kaapissa. Yläkerrassa on nyt toisessa lämmitetyssä huoneessa Mikrokulman plafondi ja toisessa, pienemmässä huoneessa on nyt riisipaperipallovarjostin, jonka askartelin Ikean pallojohtolampun päälle.

Kirjoja kannettiin tänne myös ja olen löytänyt avomieheni kirjastosta paljon lukuromaaneja joita en ole lukenut ja mielenkiintoisia tietokirjoja, joista hän totesi vain että ne on homattu ennen internettiä.

Huonekaluissa on sovittamista, edelliseen asuntoon ostettu sohva vaikuttaa valtaisalta mutta se on saanut oman paikkansa. Talossa oli huonekalut mutta ne on aikansa eläneet ja kuluneet samettiset.  Ja kaikissa ikkunoissa on valmiiksi verhotangot. JA parit verhotkin on laadukkaat ja melkein uudet, ne voi laittaa yläkertaan.

Uudet verhot tekevät kodin tuntua. Keittiössä on kaksi ikkunaa ja ne saivat rengassalusiinit. Olohuoneen ikkunoita reunustaa vaaleat puolipanamapuuvillasivuverhot ja makkarissa on brodyyriröyhelöä.

Ulkovarastot on onneksi tyhjillään.Puita on itse hommattu, puuliterin pohjalla oli pientä sälettä jolla edelinen asukas oli lämmittänyt keittiön pesää. Klapia kuluu lämmitykseen mutta kun viitsii joka päivä polttaa pesällisen niin lämmitys- sähkölasku pysyy kohtuullisena. Sähkönkulutuksen pystyy tarkistamaan päiväkohtaisesti energian toimittajan nettisivulta.

Vielä on paljon tehtävää, mutta kyllä tämä talo on tunnelmaltaan oikea aarrearkku.

Kenelle oikein näitä kirjoitan? Sukulaislapset on lukeneet, ei kai tämmöiset juuri muita kiinnosta.


Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *