Niin se aika kuluu. Minulla on aikaa kulunut nyt 60 v, kuusikymmentä vuotta. En voi uskoa sitä. Minne on koko elämä mennyt? Mitä olen saanut aikaan? Oletko oikeasti taiteilija?
Olo on aivan sama kuin 29-vuotiaana.
Muistatko, rakas ystävä
niitä lapsuuden kultaisia päiviä,
jolloin paperinukeilla leikittiin,
niille hienoja vaatteita piirreltiin?
Muistatko, rakas ystävä
niitä suven suloisia päiviä,
jolloin aurinko heloitti taivaalla niin,
kun uimarantaan yhdessä kipitettiin?
Muistatko, rakas ystävä,
niitä kylmiä pakkasiltoja,
jolloin tähtiä taivalta katseltiin,
kun potkukelkalla huristeltiin.
Vuosikymmenet tuosta jo vierineet on,
aika tehnyt on pitkää matkaa.
Polun varrelta mieleen jotain jää,
nuo muistot sydäntä niin lämmittää.Birgit Ahokas
Miten erilainen maailma olikaan kun olin vielä lapsi ja nuori. Mutta ei maailma ole sellainen kuin tulevaisuuden ennustuksissa luvattiin. Maailmaa on vielä jäljellä. Parisuhteeni on vuosien mittaan vaihtunut useasti, nyt olen vakisuhteessa ollut viimeiset yhdeksän vuotta. Matkustellut olen turistina ja nähnyt useita lomarantoja ja vieraitten maitten kaupunkeja, tosin paljon on vielä nähtävää ja koettavaa. Olen ollut laulajana kamarikuorossa Tampereen Solennessa, kunnes Käynti USA:n San Fransiscossa muutti elämäni suunnan.
Vaihdoin opiskelemalla alaa ja työtä, opiskelin Ohjaustoiminnan Artenomiksi, suoritin Ilmaisukasvatuksen approbaturin , lähihoitajan ja tein työtä sosiaalityön kaikilla sektoreilla pätkätöissä, pisimmän aikaa vanhustyössä. Nyt olen jo päässyt työeläkkeelle ja elämäntaiteilijaksi, contemporary art suuntauksella. Elämä on edelleen ihanaa, viis niistä vuosista….
En pidä syntymäpäiväjuhlia, piileskelen.