OPISKELUA
ja mitä se artenomi tarkoittaa?
Opiskelusta tulee mieleen elinikäinen opiskelu. Opiskelu ei ole vain peruskoulu, opisto tai yliopisto, ja harastusmielessä käytävät kurssit. Suomessa KELA voi maksaa harkinnanvaraisesti OPNTOTUKEA opiskelijalle kaikkiaan 65 opintokuukautta. Näin säästötoimien aikakautena ei saa aikuisena iankaiken opintotukea. Opintotukea saa vain jos opiskelu on järkevää ja työssäkäyntiin tähtäävää. Ja pystyy suoriutumaan opinnoista hyvin, ja pystyy suorittamaan tarpeeksi kursseja valmiiksi asti.
Nuorena kävin koulua aivan tavallisessa kansakoulussa, minun ikäkauden jälkeen siirryttiin peruskouluun. Minun täytyi monen muun kaltaiseni mukana pyriä oppikouluun koska vanhempi sisarenkin oli käynyt oppikoulua. Sitten oppikoulun jälkeen oli valittava pyrkiikö lukioon vai ammattikouluun tai menee töihin.Valitsin ammattikoulun ja pääsin pääsykokeitten avulla haluamalleni oppikoulupohjaiselle kemian laborantti-linjalle. Se oli kaksivuotinen ja tietopohja vastasi kemian approa. Ammattikoulunjälkeen oli taas edessä valinta: jatkokoulutus tai töihin. Valmistumiseni jälkeen olin kesän isovanhempien luona auttelemassa.
Syksyllä pääsin sitten oikeaan laboranttien unelmatyöpaikkaan Tampereen yliopiston lääketieteen
laboratorioon ensin laboratorioapulaiseksi ja sitten tutkimuslaborantiksi. Sieltä siirryin sitten muutaman vuoden kuluttua vakituiseen toimeen sairaalan pat.laboratorioon töihin. Kuitenkin koska elimistöni alkoi usean vuoden kemiallisten aineiden altistumisesta kärsiä, oli työterveyslääkärinkin suosittelemana pakko vaihtaa alaa pysyäkseni terveenä.
Ensin suoritin työn ohella lukion ja kirjoitin ylioppilaaksi. Pääsin lukion jälkeen pääsykokeitten jälkeen opiskelemaan Kankaanpään opistoon ohjaustoiminnan artenomiksi. Arvelin ohjaajan työn olevan työtä jota jaksaisin tehdä vaikka olen nivelrkkotyyppi ja lievä atoopikko, yliherkkis.
Muutin monien elämässäni tapahtuneitten myllerrysten vuoksi muutin Hesaan asumaan. Hesassa on aina jotain töitä, silloin sanottiin. Hain artenomin töitä opiskelut päätettyäni, kaikkia ohjaajan paikkoja joita oli Suomessa avoimina. Mutta työnhakijoita oli taas enemmän kuin työpaikkoja. Tein sitten Hesassa kaikenlaisia tilapäistöitä mitä vain sain, välillä olin työttömänä.
Koska hoitoalan työpaikkoja oli paljon avoimina, päädyin että vielä opiskelisin lähihoitajaksi.
Suunnittelin että kun ja jos saan suoritettua hoitoalan perustutkinnon niin saisin kenties sitten varsinaista koulutustani vastaavaa työtä eli ohjaaja-artenomin töitä.
Pyrin taas opiskelemaan ja pääsin. Diakoniaopistoon. Ja valmistuin lähihoitajaksi kahdessa vuodessa, siitä asti olin täystyöllistynyt. Opintotukea sain kouluajan, mutta opiskelujen päätteeksi sitten maksoin suurimman osan saamistani tuista takaisin. Viisi ensimmäistä vuotta makselin takaisin niitäopintotukia ja edellisistä opiskeluista aiheutuneista opintoveloista. Mitä siitä, olihan minulla sitten töitä.
Työkokemusta kertyi paljon, lastenhoidosta, kehitysvammaisten hoidosta ja monenlaisesta vanhustenhoidosta. Perussairaanhoitotyö kävi raskaaksi ja minua säälittiinkin koska jouduin tekemään niin raskasta työtä, vaikka olin koulutukseltani artenomi, ohjaustoiminnan artenomi. Itse koin työn hyödyllisksi ja antoisaksi. Sain paljon positiivista palautetta asiakkailta suoraan.
Nyt olen ollut toista vuotta sairaslomalla. Opiskelemaan, mikset me? ne kysellään.
Kun en enää jaksa edes ajatella monien vuosien opintokokonaisuusksien suorittamisia, kun olen alaa vaihtanut jo kolmesti, tavallaan neljä kertaa. Siivoustyöhön vaikka ajanuluksi? Kerään voimavaroja jaksaakseni.
Luuletko että et enää mitään opi? Ei, se ei ole minun luuloni. Ihminen oppii koko ikänsä kun vain haluaa tarpeeksi oppia. Nyt olen oppinut olemaan kotona. Lääkärien suosituksesta ja määräyksestä en voi enää mennä perussairaanhoitotyöhön. Että jos työhön niin artenomin työhön on minulle annettu ohjaus.
Toivossa on hyvä elää…
Ja loppujen lopuksi viihdyn kotona. Teen ajankulukseni käsitöitä, kuntoilen ja lueskelen, myös mietiskely on mieltä tyynnyttävää. Kotirouvana, tai olen kihloissa avomieheni kanssa.
Tallvinen Porvoonjoen ranta