Nyt ollaan kuukauden verran pidetty avomiehen kanssa omaa taloa. On tehty remontia ja siinä samalla on muuutettu tavaroioitamme edellisestä kodista. Huh huh, ettei voi muta sanoa. Kaksikerroksisen talmme lattia on saanut uuden laminaattiparketin alakertaan. Katot maalattiin ikävän mustista perinteisimmän valkoisiksi. JA nyt odotellaan että saadaan uusia kaappeja. Miten ihmeessä edelliset asukkaat ovat selvinneet ilman kaappeja. Tosin vintissä on komeroita mutta silti. Nyt on kaikkialla vaatesäkkejä ja nyssyköitä ja pakkauslaatikoita. Keittiön tavaroista on tehty inventaariota ja kolme isoa laatikollista on pakattu säilytykseen. Kaksin kappalein on mikrouunia, pesukonetta ja leivänpaahdinta. Ei niitä kannata myydä kirpputorilla koska niitä voi vielä tarvita josus. Jos jotain menee hajalle niin voi hakea vaan varastosta. Ihmettelen vain että kukaan ei ole tarjoutunut enempää remonttiavuksi kuin muuttoavuksikaan. Ja naapureilta on vissiin turhaa odotela edes leivänkyrsää ja suolapussia tervetuliaisiksi. Sellaista se on Suomessa ja Porvoossa 2014 helmikuussa.
Hyvä jos kuulee jonkun herjan nopeasti huudettuna kun tutut ajavat nopeasti ohi.