Porvoo on näin syksyllä täynnä tapahtumia. Torstaina mies tuli kotiin töistä ja ilmoitti ”e, e lähde mihinkään” ja linnoittautui television ääreen. Mietin siinä sitten vähän aikaa ja vaihdoin leningin päälleni ja menin. Kirkkokonserttiin Porvoon tuomiokirkkoon. Musiikkikerhon kesäkonserttisarjan viimeinen ilta ja musiikkia oli luvassa iltapäivästä myöhään yöhön. Nonstop konserttikokemus oli positiivinen. Kirkon pihaan oli pystytetty kahvioteltta ja kirkko oli aika täynnä musiikin ystäviä. Kiipesin parvelle jossa en ole ennen. Näin taulut joissa kuvattiinkireita. Kirkkoa koristaa myös mystinen olento yksisarvinen. Parvelta näki esiintyjät kun nojasi reunaan.
Kuorolauluja, pyhä ehtoollinen, yhteislaulua, urkumusiikkia, kaikkea mitä voi kirkolla olla. Tauolla join teltassa kupposen kahvia ja vaihdoin muutaman sanan toisten musiikin ystävien kanssa. Yöllä palasin kotiin hiljaisia katuja pitkin. Syksyn viileys alkaa jo öisin tuntua iholla.